Suomenruotsalaista viittomakieltä käyttäviä kuuroja on aiemmin arvioitua vähemmän, osoittaa Finlandssvenska teckenspråkiga rf:n kartoitus. Suomenruotsalaisen viittomakielen tilaa ketjuotannalla selvittäneessä kartoituksessa suomenruotsalaisten viittomakielisten kuurojen lukumääräksi osoittautui 90 henkilöä, kun vielä vuonna 2005 heitä arvioitiin olevan 150. Kartoituksen…
Viittomakieli
Korkeakouluopinnot
Ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opintojen luonne vaihtelee suuresti aloittain, joten myös kuulemisen kannalta niihin liittyy omanlaisiaan erityispiirteitä. Aiempiin opintoihin verrattuna uutta on tyypillisimmin tilojen ja opetustilanteisiin osallistuvien henkilöiden suuri määrä. Joillain aloilla opiskeluympäristö voi olla hyvin kansainvälinen, jolloin…
Lukio vai ammattiopinnot?
Peruskoulun jälkeiselle opintopolulle on useita eri vaihtoehtoja ja samaan ammattiin voi päätyä hyvinkin erilaisia väyliä pitkin. Yleisimpiä valintoja ovat lukio ja ammatillisen perustutkinnon tarjoavat ammattioppilaitokset. Sekä ylioppilas- että ammattitutkinnon voi saada suorittamalla kaksoistutkinnon. Lukioon ja ammattioppilaitoksiin…
Viittomakielilaki astui voimaan
Eduskunnan maaliskuussa hyväksymä viittomakielilaki astui voimaan 1. toukokuuta 2015. Lain tarkoituksena on vahvistaa viittomakielisten perustuslaissa turvattujen oikeuksien toteutumista ja heidän huomioimistaan viranomaistoiminnassa. Olennaista laissa on se, että viittomakieltä käyttävät määritellään kieli- ja kulttuuriryhmänä eikä viittomakielisyyttä…
Kuulovammasta tavallinen osa elämää
Huomasimme kotona jo melko varhain, että Martin kuulossa on jotain vialla. Synnytyssairaalan ja neuvolan kuulotestit poika oli läpäissyt kirkkaasti. Silti usein tuntui, että vaikka hän oli lähes poikkeuksetta ”kartalla” ympärillään tapahtuvista asioista, selän takana olevia…
Kaksi veljestä, kaksi tarinaa
Eelis syntyi raskausviikolla 29+0 1100 gramman painoisena keskosena. Hän vietti ensimmäisen kuukautensa tehohoidossa. Jo silloin kuulontutkimuksissa tuli ilmi, ettei Eelis kuule. Emme kuitenkaan halunneet tehdä tarkempia kuulontutkimuksia tuossa vaiheessa, koska oli paljon vakavampiakin ongelmia, kuten itsenäinen…
”Oloni on turvaton silloin kun en kuule”
Fanny Wessberg on eloisa 17-vuotias nuori. Hän on tyytyväinen siihen, että sisäkorvaistutteen avulla kommunikointi on helpompaa. Milloin sisäkorvaistute laitettiin? − Kuulovammaani ei heti havaittu, mutta äitini epäilykset heräsivät, koska isoveljeni on huonokuuloinen. Kuulokeskuksessa suositeltiin SI:tä…
Kaksikielisyys on rikkaus
Nimeni on Veera ja olen 19-vuotias. Olen syntymäkuuro, mutta minulle leikattiin implantti nelivuotiaana. Käytän sisäkorvaistutetta lähes päivittäin, esimerkiksi perheeni ja kuulevien kavereideni kanssa. Pystyn kommunikoimaan hyvin puhumalla ja ymmärrän hyvin puhetta kahden kesken keskustellessa, mutta…
Extremeharrastus venyttää aistit äärimmilleen
Pyöräilystä pienestä pitäen nauttinut Matteo aloitti viime vuonna BMX:n. Tärkeintä harrastuksessa on saada hyvä tuntuma pyörän liikkeistä ja havainnoida, mitä ympärillä tapahtuu – etenkin, kun ei voi kuulla. Kuuma heinäkuun aurinko porottaa asfalttiradalle, jolla eri…
Partiota viittomakielellä
Partiossa lapsi tai nuori oppii erä-, leiri- ja kansalaistaitoja, johtamista, sosiaalisuutta ja kädentaitoja. Viikoittaisissa kokouksissa harjoitellaan erilaisia taitoja, joita käytetään partioretkillä, -leireillä ja partiotaitokilpailuissa. Partiossa tärkeintä on yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Partiolaiset kokoontuvat ryhmissä,…