TekstiversioPoistu tekstiversiosta
A+ A-

Suomenruotsalainen viittomakieli luultua uhanalaisempi

Suomenruotsalaista viittomakieltä käyttäviä kuuroja on aiemmin arvioitua vähemmän, osoittaa Finlandssvenska teckenspråkiga rf:n kartoitus. Suomenruotsalaisen viittomakielen tilaa ketjuotannalla selvittäneessä kartoituksessa suomenruotsalaisten viittomakielisten kuurojen lukumääräksi osoittautui 90 henkilöä, kun vielä vuonna 2005 heitä arvioitiin olevan 150. Kartoituksen tulokset vahvistavat tarvetta suomenruotsalaisen viittomakielen elvytyssuunnitelman pikaiselle laatimiselle.

Sen jälkeen kun Porvoon kuurojen koulu lakkautettiin vuonna 1993, kartoituksen mukaan suomenruotsalaisen viittomakielen siirtymiseen sukupolvelta toiselle ei enää ole ollut luonnollista kieliympäristöä.  Suomenruotsalaista viittomakieltä käyttävät kuurot muodostavatkin nykyisin hyvin tiiviin yhteisön, joka koostuu enimmäkseen 1950-luvulla tai sitä ennen syntyneistä, Pohjanmaan ja Uudenmaan ruotsinkielisillä rannikoilla asuvista henkilöistä.

Pienen ja alueellisesti varsin keskittyneen ryhmän kielenkäytössä osoittautui myös olevan runsaasti sisäistä vaihtelua, jonka syyksi kartoituksessa nostetaan kieliryhmän tarpeet syrjäyttävä yhteiskuntarakenne. Suomenruotsalaiset viittomakieliset kuurot kuitenkin identifioituvat vahvasti ryhmäänsä ja puolustavat voimakkaasti kielellisiä oikeuksiaan ja kulttuuriaan.

Tulkkitiedot ristiriitaisia

Kartoituksessa perehdyttiin myös suomenruotsalaisen viittomakielen ja ruotsin kielen hallitsevien tulkkien määrään. Kelan ja palveluntuottajien tiedot käytettävissä olevien tulkkien määrästä olivat ristiriidassa suomenruotsalaista viittomakieltä käyttävien näkemysten kanssa. Tulkkiprofiilien mukaan tulkkeja olisi saatavilla 21–24, mutta suomenruotsalaista viittomakieltä käyttävät arvioivat heitä olevan kymmenkunta.

Eron syynä ovat paitsi tulkkikoulutuksen antama riittämätön valmius arvioida kielellisiä taitoja, myös tulkkiprofiilien sisällöllinen kapeus suhteessa käytännössä vaadittaviin taitoihin. Suomenruotsalaista viittomakieltä tulkkaavien kun on arjessa työskenneltävä neljällä kielellä.

Yhteiskunnalta tukitoimia

Kartoituksen mukaan suomenruotsalaisen viittomakielen tulevaisuuden turvaaminen vaatii akuutteja toimenpiteitä, jotka vahvistavat sekä itse kieltä, että sen käyttäjien oikeuksia ja mahdollisuutta käyttää suomenruotsalaista viittomakieltä äidinkielenään.

Kielenopetuksen lisäksi on panostettava tulkkien koulutukseen ja täsmennettävä heidän kieliosaamisensa raameja. Koulutusta ei kuitenkaan voi järjestää ilman tietoa kielestä, minkä vuoksi tarvitaan suomenruotsalaista viittomakieltä koskevaa tutkimusta ja koulutushenkilöstöä. Raportissa vaaditaan myös viranomaisilta käytännön toimenpiteitä, jotka tunnustavat kieliryhmän ja varmistavat heidän oikeuksiensa toteutumisen.

Mitt eget språk – vår kultur. En kartläggning av situationen för det finlandssvenska teckenspråket och döva finlandssvenska teckenspråkiga i Finland 2014-2015. Maria Andersson-Koski. Finlandssvenska teckenspråkiga r.f.

 

 

 

Lisää uusi kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *