Mikä minusta tulee isona?

Peruskoulun loppusuora tuo mukanaan kenelle tahansa nuorelle vaikeita kysymyksiä jatko-opinnoista ja ammatinvalinnasta. Samoin kuin muidenkin, myös kuulovammaisen nuoren ammatinvalinnan lähtökohtana tulee olla hänen omat vahvuutensa, toiveensa ja kiinnostuksen kohteensa.

Nuorena voi kuitenkin olla vaikea arvioida pitkän aikavälin jaksamistaan työtehtävissä, erityisesti, jos on tiedossa riski kuulon heikentymisestä. Siksi kuulovammaisen nuoren ammatinvalinnan ohjaukseen on panostettava tavanomaista enemmän.

Hänen haaveitaan ei tule ampua alas, vaan nuorta on kannustettava niiden sovittamiseen kuulemisen kannalta sopiviin koulutus- ja urasuunnitelmiin. Tulevassa ammatissa menestymisen ei tulisi liikaa nojata kuuloon, sillä jatkuva pinnistely altistaa uupumukselle.

Realismia suunnitelmiin

Tukea koulutuspaikka- ja ammatinvalintaan voi läheisten lisäksi saada ensisijaisesti nuoren oman koulun opinto-ohjaajalta ja kuulokeskuksen kuntoutusohjaajalta. Opinto-ohjaajalla tulisi olla perustiedot kuulovammasta ja sen huomioinnista ammatinvalinnassa. Hän voi järjestää tutustumiskäyntejä kouluihin ja työpaikkoihin, jotta mielikuvat opinto- ja työmahdollisuuksista täsmentyisivät.

Kuntoutusohjaaja puolestaan on linkkinä nuoren ja hänen vanhempiensa, terveydenhuollon ammattilaisten, koulutuspaikkojen ja viranomaisten välillä. Häneltä saa myös tietoa apuvälineistä ja eri kuntoutus- ja tukimuodoista. Viimeistään siinä vaiheessa kun nuori on täyttämässä 16 vuotta ja selvitetään nuoren kuntoutusrahan hakemista Kelalta, jatko-opintopohdintoihin voi saada laajempaa tukea.

Murrosikäiselle kuulon asettamien haasteiden esille tuonti voi kuitenkin olla hyvin herkkä asia, eivätkä kaikki ole valmiita ottamaan tarjottua tukea vastaan. Kuulokeskuksessa ymmärretään nuorten halu pärjätä siinä missä muutkin, mutta monet kokevat myös velvollisuudekseen herätellä heitä realistisiin suunnitelmiin.

Haaste voi olla myös este

Joissain ammateissa huono kuulo voi vaarantaa työntekijän oman tai muiden turvallisuuden, eivätkä kyseiset työt siksi sovellu kuulovammaiselle. Lakien nojalla poissuljettuja ammatteja on esimerkiksi puolustusvoimissa, merenkulku- ja ilmailualalla sekä rautatie- ja maantieliikenteen ammateissa. Normaalia kuuloa vaaditaan myös esimerkiksi poliisin, puheterapeutin ja audionomin tehtävissä.

Asiakaspalvelussa tai paljon puhelimessa puhumista vaativissa tehtävissä heikko kuulo voi puolestaan muodostua ylitsepääsemättömäksi haasteeksi työtehtävistä suoriutumiselle. FM-laitteen kaltaiset apuvälineet voivat kuitenkin monissa tehtävissä helpottaa työntekoa. Kuulonsuojelun kannalta melutyö tai jatkuvalle hälylle altistuminen ei ole suositeltavaa.

Suuntaa voi vaihtaa myöhemminkin

Vaikka suuria päätöksiä on tehtävä jo nuorena, eivät ne ole lopullisia. Paitsi että työelämä ja ammattien toimenkuvat muuttuvat, uutta suuntaa voi myös hakea itse. Myöhemminkin voi kouluttautua lisää, vaihtaa alaa tai perustaa yrityksen. Enää varsin harva työskenteleekään koko uransa samoissa tehtävissä.

Jotkut voivat löytää oman juttunsa jo varhain, mutta toiset saattavat hakea pitkäänkin omaa paikkaansa. Kela tarjoaa tueksi ammatillisia kuntoutuspalveluja, kuten työ- ja koulutuskokeiluja, työhönvalmennusta ja kuntoutuskursseja.

Opinto- ja kuntoutusohjaajan lisäksi apua tulevaisuuden suunnitelmiin voi hakea esimerkiksi Kuulo-Auriksen peruskoulun päättävien leireiltä, vertaistoiminnasta sekä TE-toimistosta. Myös näille sivuille on koottu tietoa jatko-opinnoista.

• Artikkelin taustaksi on haastateltu TAYS:n kuulokeskuksen kuntoutusohjaajaa.

• Videon kuvaus ja editointi: Tuomas Linna

 

 

Lisätietoa aiheesta

Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä ja edellytyksiä. Elina Ekholm & Antti Teittinen. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 133. Kelan tutkimusosasto 2014.

• Huonokuuloisena työelämässä. Työympäristön toimivuus ja yhdenvertainen osallistuminen. Juha Hietala & Anniina Lavikainen. Kuuloliitto 2010.

• Kuulovamma ja ammatinvalinta. Tiina Kari-Saarinen. XXXIV Valtakunnalliset audiologianpäivät 4-5.4.2013. Suomen Audiologian Yhdistys. VSSHP-TYKS Kuulokeskus.

• Kuulon ja kielen kuntoutus. Vuorovaikutuksesta kommunikointiin. Eila Lonka & Anna-Maija Korpijaakko-Huuhka. 2000. Palmenia-kustannus.

• Huonokuuloisten ja kuurojen opiskelijoiden toisen asteen koulutuksessa kohtaamat haasteet ja tuki opintojen aikana. Anniina Lavikainen. Kuuloliitto. 2014.

• Mitä on nuoren kuntoutusohjaus? Heli Kujanpää. Julkaisussa Hyvärinen H., Alexandersson A., Lehto E. & Parkas R. (toim.) Satakieliseminaari 2014.

 

Kuulo-Auris

Opetushallitus: Ammatinvalinta.fi

Työ- ja elinkeinotoimisto: Ammatinvalintaohjelma

 

 

 

 

Lisää uusi kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *