Kuulo ja kuulovammat

Videossa on havainnollistettu äänen kulkeutuminen korvassa. [Video Describing the Process of Hearing and How it Works | MED-EL ]

Korva koostuu kolmesta osasta: ulko-, väli- ja sisäkorvasta.

Ulkokorva muodostuu korvalehdestä ja korvakäytävästä, joka poimii ääniaallot ja muuttaa ne tärykalvolla värähtelyksi.

Välikorvassa ovat kuuloluut: vasara, alasin ja jalustin. Äänivärähtelyt kulkeutuvat tärykalvolta vasaran, alasimen ja jalustimen kautta kuulosimpukkaan.

Sisäkorvassa sijaitsevassa simpukassa ovat varsinaiset aistinsolut, joista lähtevät hermosäikeet muodostavat kuulohermon. Kuulohermo kuljettaa ääniärsykkeet sähköimpulsseina aivoihin.

K3.Korvan rakenne

Korvan, kuulohermon ja keskushermoston vauriot ja sairaudet voivat aiheuttaa kuulovamman. Lapsilla esiintyvistä kuulovioista yleisimpiä ovat johtumis- ja sisäkorvaperäiset viat. Kuulokojetta tarjotaan käyttöön, jos lapsen kuulo on molemmissa korvissa alentunut lähelle 30 dB tai enemmän.

Konduktiivinen eli johtumis- tai välikorvavika

Lapsella voi olla epämuodostunut korvakäytävä, rajoittunut tärykalvon ja kuuloluiden toiminta, minkä vuoksi äänen johtuminen sisäkorvaan on estynyt. Sisäkorvaan menevän äänen vahvistus tapahtuu tärykalvon ja kuuloluiden liikkeen avulla. Kun välikorvassa on vikaa, vahvistus ei toimi ja puhe kuuluu heikosti. Luujohtokuulokoje voi tässä tapauksessa olla avuksi.

Sensorineuraalinen eli sisäkorvavika

Sisäkorvan simpukan 25 000 aistinsolua hermoratoineen rekisteröivät ja välittävät kuulemamme aivoihimme. Jos simpukan aistinsolujen toiminnassa on osittainkin vikaa, tiedonkulku aivoihin on epätäydellistä. Lapsi kuulee puhetta, mutta ei välttämättä erota kaikkia äänteitä ja sanoja oikein kuulokojeenkaan avulla. Mikäli kuulokojeen antama vahvistus todetaan riittämättömäksi, mahdollisuutena voi olla sisäkorvaistutekuntoutus.

Toispuoleinen kuulovamma

Yhdellä korvalla ei kuule yhtä hyvin kuin kahdella. Puheen erotuskyky on alentunut vähäisessäkin taustamelussa ja lapsi joutuu lukemaan huulilta ymmärtääkseen puhetta. Yhdellä korvalla kuunnellessa myös suuntakuulo puuttuu, joten äänen tulosuuntaa ei pysty arvioimaan. Tässä tapauksessa harvemmin tarjotaan kuulokojetta vaan kuulemiseen pyritään vaikuttamaan kuunteluolosuhteilla ja istumapaikkajärjestelyillä.

Lähteet:

Päivähoidossa on kuulovammainen lapsi – opas päivähoidon henkilöstölle. 2011. Kuuloliitto ry.

Lisää uusi kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *