Kulttuurien kohtaaminen terveydenhuollossa

Maahanmuuttajien määrä on Suomessa viime vuosikymmeninä lisääntynyt voimakkaasti, mikä on aiheuttanut haasteita myös terveydenhuollon piirissä. Usein on koettu, että kulttuuriset erot vaikeuttavat yhteisymmärrystä asiakkaiden kanssa.

On hyvä muistaa, että vaikka eri maiden kulttuurit ovat enemmän pinnalla, Suomessa syntyneidenkin keskuudessa on eri kulttuureita. Maassamme on muun muassa suomenruotsalaisten, romanien, juutalaisten ja kuurojen kulttuurit ja eri perhekulttuuritkin voivat poiketa toisistaan paljon.

Kun perheiden kanssa toimivat ammattilaiset kohtaavat itselleen vieraampia kulttuureja, on hyvä paitsi tietää asiakkaan kulttuurista, myös oltava tietoinen omasta kulttuuristaan. Kokemus sairauden tai vamman syystä ja vaikutuksista riippuu paljon kulttuurista ja kokemuksista.

Luottamus toimivan vuorovaikutuksen pohjana

Kuulovammaisen lapsen vanhempien valintoihin vaikuttavat oman kulttuurin ja arvomaailman mukaiset käsitykset sekä omat henkilökohtaiset kokemukset. Maahanmuuttajien valintoihin vaikuttaa myös epätietoisuus siitä, miten uudessa maassa ja vieraassa kulttuurissa suhtaudutaan vammaisuuteen ja kuntoutukseen.

Toimiva yhteistyö perheen kanssa edellyttää kulttuurien tuntemusta tai vähintään yhteistyötä henkilön kanssa, joka tuntee heidän kulttuurinsa. Samalla on kuitenkin vältettävä yleistysten tekemistä. Jokaisen perheen ja lapsen tilanne on ainutlaatuinen.

Suomessa luotetaan näyttöön ja tutkimuksiin perustuvaan hoitoon. Maasta riippuen uskonto voi olla kulttuurin ydin, ja maahanmuuttajalle uskonto on usein tärkeä side omaan kulttuuriin ja kotimaahan. Uskonto tai kulttuuri saattaa vaikuttaa myös siihen, miten vammaisuuteen suhtaudutaan. Vuorovaikutukselle luodaan hyvä pohja, kun lapsen ja hänen läheistensä kulttuuria, arvoja ja näkemyksiä kunnioitetaan.

Lapsen perusturvallisuus ja mahdollisuus saada riittävää tukea ja kuntoutusta voi heikentyä, jos vanhempien valintoja kyseenalaistetaan. Ammattihenkilöstön tulee tukea vanhempia ja saavuttaa perheen luottamus, jolloin lapsen hoito ja kuntoutus mahdollistuu täysipainoisesti. Lapsen pitäisi voida luottaa vanhempiinsa ja elää itse huoletonta lapsen elämää.

Pakolaisperheet ovat saattaneet kokea erittäin kovia ennen Suomeen tuloa. He ovat voineet joutua kokemaan traumaattisia tapahtumia, syrjintää ja sotia. Maahanmuuttajan voi olla vaikea luottaa viranomaiseen, jos edellisessä kotimaassa on joutunut kokemaan vainoa. Terveydenhuollon ammattilaisen on hyvä kertoa itsestään, työstään ja organisaatiostaan. Ylemmyydentunto ei herätä luottamusta. Yleisesti maahanmuuttajaperheissä suhtaudutaan kuulon kuntoutukseen hyvin. Toiset saattavat silti ajatella, ettei toisin uskova terveydenhuollon työntekijä voi osata auttaa.

Yhteisen kielen puute haastaa

Eri kulttuurista tulevan potilaan kohtaamisessa haasteena voi olla yhteisen kielen puute. Voi myös olla vaikea selvittää, mikä ongelmista liittyy vammaan, kulttuuritaustaan, yksilölliseen elämänhistoriaan ja kotoutumisen vaikeuksiin. Psykologisia testejä tehdessä on huomioitava, että kaikki psykologiset testit ja menetelmät ovat kulttuurisidonnaisia.

Lapselle ja perheelle on hyvä, jos tulkki ei vaihdu kovin usein. Tulkin kanssa on hyvä keskustella etukäteen hänen roolistaan tutkimustilanteessa ja varmistaa hänen ammattitaitoinen otteensa. Perheenjäsenen toimimista tulkkina tulee välttää. Jos lapsi tai vanhemmat kommunikoivat viittomakielellä, on mukaan kutsuttava sekä viittomakielen että puhutun äidinkielen tulkki.

Maahanmuuttajataustaisen kuulovammaisen lapsen suomen kielen oppimiseen on varattava normaalia pidempi aika. Lapsen kielelliset kyvyt vaikuttavat siihen, miten kuulon kuntoutus vaikuttaa hänen kielen kehitykseensä ja miten nopeasti hän alkaa oppia ensimmäistä kieltään tai suomea toisena kielenä.

Uuteen maahan muuttaneet vanhemmat voivat pelätä menettävänsä lapsen vieraalle kulttuurille. Myös lapsen viittomakielen käyttö voi tuntua vieraalta ja tätä voi helpottaa kertomalla viittomakielisyydestä ja tähän liittyvästä kaksikielisyydestä. Joissakin kulttuureissa kuulovamma halutaan peittää. Sen syy saatetaan heijastaa johonkin ulkoiseen tapahtumaan, koska vamman ei ole haluta nähdä aiheutuvan omasta perimästä. On myös kulttuureja, joissa naisen heikon aseman takia tyttöjen kuulokojeen käyttöä pidetään kielteisenä. Sen katsotaan heikentävän viehättävyyttä tai estävän pääsyn naimisiin. Kuulokojeita saatetaan käyttää, mutta ne eivät saisi missään tapauksessa näkyä.

Jokainen toteuttaa kulttuuriaan tavallaan. Kaikki tahtovat tulla kohdatuksi omana itsenään, ei kulttuurinsa stereotyyppisenä edustajana. On parempi kysyä: “Miten te ajattelette tästä?” kuin olettaa toisen kulttuurista jotain.

Ohjeita eri kulttuureista tulevien kohtaamiseen

• Muista, että maahanmuuttajat ovat monimuotoinen ryhmä
• Muista, että suomalaisillakin on eri kulttuureita ja perhekulttuureita
• Tiedosta oma kulttuurisi, kunnioita toisen kulttuuria
• Kerro itsestäsi, työstäsi ja organisaatiostasi luottamuksen rakentamiseksi
• Muista, että kaikki tahtovat tulla kohdatuiksi omana itsenään, eivät kulttuurinsa stereotyyppisenä edustajana

Teksti: Marjo Myyrä

Lisätietoa aiheesta

Lähteet:

• Foniatrian ylilääkäri Marja Asikainen: Kuulo, kieli ja kulttuuri. Suhtautuminen kuulovammaisuuteen eri kulttuureissa. Esitys Satakieliohjelman Satakieliseminaarissa 26.9.2013.

• Erityisopettaja Annele Laaksonen: Monikulttuurisen oppilaan haasteet ja mahdollisuudet. Esitys Satakieliohjelman Satakieliseminaarissa 26.9.2013.

• Neuropsykologi Päivi Ylipohja: Kuulovammaisen monikulttuurisen lapsen psykologinen arviointi. Esitys Satakieliohjelman Satakieliseminaarissa 26.9.2013.