Kuulonäkövamma

Kuurosokeus on moniaistivamma, jossa yhdistyvät vaikea-asteinen kuuloaistin ja näköaistin heikkeneminen. Toisin kuten monesti ajatellaan, kuurosokeat eivät kuitenkaan ole välttämättä täysin kuuroja eivätkä täysin sokeita. Suurin osa kuurosokeista näkee tai kuulee ainakin jonkin verran. Joillain voi olla jäljellä osa molemmista aisteista. Osuvampi termi usein onkin kuulonäkövammainen.

Kuulonäkövamman aiheuttajat

Kuulonäkövammaiset voidaan jakaa kahteen pääryhmään sen perusteella, milloin vammautuminen on tapahtunut: syntymästään tai varhaislapsuudesta kuurosokeat sekä myöhemmin kuurosokeutuneet.

Yleisin syy kuulonäkövammaisuuteen on Usherin oireyhtymä. Muita aiheuttajia voivat olla myös monet muut oireyhtymät, kuten CHARGE-oireyhtymä.

Oireyhtymät aiheuttavat vammautumisen usein varhaisella iällä. Aikuisena kuurosokeutuminen johtuu useimmiten tapaturmasta tai ikääntymisestä.

Tunnistaminen vaatii moniammatillista otetta

Normaaliaistisella henkilöllä kuuloaisti vahvistaa tiedostamattomasti näköaistin kautta tulevaa aistitietoa ja päinvastoin. Kun molemmat aistit ovat heikentyneet, aistit eivät voi täydentää toisiaan, mikä aiheuttaa suuremmat toiminnalliset haitat molempiin yksittäisiin aisteihin.

Kuulonäkövammaisuuden tunnistaminen edellyttää sekä silmälääkärin että korvalääkärin yhteistyötä. Terveydenhuollossa kuurosokeutta ei tunnisteta omana erityisalanaan, joten moniammatillinen yhteistyö on välttämätöntä. Usein kuulovammaiseksi diagnosoidulle lapselle tehdään myös näöntarkastus, jotta voidaan poissulkea joitain oireyhtymiä. Näin varmistetaan myös se, että lapsi voi näköaistillaan kompensoida kuulonalenemaa.

Lähteet:

Suomen Kuurosokeat ry (http://www.kuurosokeat.fi/)

Tapani Alanen. 2012. Huonokuuloisten, kuurojen ja kuulonäkövammaisten lasten ja nuorten arjen haasteita kartoittava selvityshanke. Kuurojen palvelusäätiö.

Lisää uusi kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *