Toisen asteen koulutus

Kuva: Tuomas Linna

Peruskoulun jälkeinen toisen asteen koulutus on monessa mielessä murrosaikaa. Koulu ja ihmiset ympärillä saattavat vaihtua kokonaan, opiskeltavaa on aiempaa enemmän ja jotkut saattavat jo muuttaa omilleen toiselle paikkakunnalle. Uutta on myös kuntoutusohjaajan vaihtuminen siirryttäessä lasten kuntoutuksesta aikuisten kuntoutuksen pariin. Lisäksi iän myötä oma vastuu kuuloasioista huolehtimisesta lisääntyy.

Nuorempana aikuiset olivat useimmiten vastanneet kuulovammaan liittyvistä asioista tiedottamisesta opettajille ja koulukavereille. Uudessa ympäristössä eteen saattaakin tulla ensimmäistä kertaa tilanne, jossa on löydettävä itsestä hyvältä tuntuva tapa kertoa kuulostaan. Opiskelijan oma aktiivisuus tarpeidensa ja toiveidensa huomioimisen esille tuomisessa on tärkeää, mutta niiden ei pidä olla yksin hänen harteillaan.

Etenkin asiaa aiemmin tuntemattomille opettajille voi olla hyvä pitää ennen koulun alkua infotilaisuus, jossa on mukana kuntoutusohjaaja. Lisäksi jatkoa varten voi kirjata paperille asioita, joita toivoisi opettajien muistavan.

Mukautuksista ja apuvälineistä tukea

Yleisopetukseen integroidun huonokuuloisen opintojen sujumista helpottavat keinot hyödyttävät myös normaalikuuloisia. Opetuksessa tulisi muistaa huolehtia huulion näkymisestä opiskelijoille eikä puhua jatkuvasti taululle tai tietokoneen ruudun takana. Tilojen akustiikkaa voi parantaa ja käsiteltävät asiat on hyvä tarjota myös visuaalisessa muodossa. Ryhmätöihin tulisi olla rauhallinen tila, jossa puhua yksi kerrallaan kasvot muihin päin.

Vaikka huonokuuloisuus ei sulje kielellisen lahjakkuuden mahdollisuutta pois, tuottaa vieraiden kielten opiskelu usein haasteita. Niiden ja muiden aineiden opiskelua voi helpottaa mukautuksilla. Näitä voivat olla esimerkiksi kuulemisen kannalta hyvä istumapaikka, kuuntelutehtävien käsikirjoituksen lukeminen äänitettä kuunnellessa, kuuntelukokeiden vastausaikojen pidennys tai vapautukset niistä.

Toisella asteella opiskeluympäristö saattaa vaihdella jatkuvasti eikä kaikkien tilojen mukautus kuuntelulle optimaalisiksi välttämättä onnistu. FM-laitteesta ja muista apuvälineistä voi silloin olla erityisen paljon hyötyä.

Motivaatio tärkeintä

Selvityksen mukaan (Lavikainen) huonokuuloisten opiskelijoiden opintomenestys on varsin vaihtelevaa. Osa pärjää hyvin, osalle voi kertyä useampia opintojen keskeytyksiä. Huonokuuloisille nuorille tehdyn kyselyn tuloksissa silmiinpistävää on koulupäivän jälkeinen väsymys, jonka taustalla on osittain jatkuva pinnistely kuulemisen tai tulkkauksen vuoksi. Viittomakielisille opiskelijoille opettajan hyvä viittomakielen taito on keskeistä.

Läheisten tuella, kouluviihtyvyydellä ja kiusaamisen ehkäisyllä on suuri merkitys opiskelumotivaatiolle ja siten myös opintojen sujumiselle. Sosiaalisissa suhteissa voi helposti tulla persoonaa tai asioita koskevia väärinymmärryksiä, jos muut opiskelijat eivät tiedä huonokuuloisuudesta. Myös opettajien asennoitumisella kuuloasioiden huomioimiseen ja opetustavoilla on ratkaiseva vaikutus opiskelijan jaksamiseen. Ongelmatilanteissa voi kääntyä kouluterveydenhuollon, opintoneuvojan ja -psykologin tai kuulokeskuksen puoleen.

Opiskelu lukiossa, ammattikouluissa tai oppisopimuksella on kuitenkin hyvin erilaista, joten ne vaativat kuulon huomiointia omalla tavallaan.

Lisätietoa aiheesta

• Inclusion. A Strategy to Promote Success for Secondary School Students Who Are Deaf or Hard of Hearing. Judith M. Emerson. Raising and Educating Deaf Children. Foundations for Policy, Practise and Outcomes. 1.7.2015.

• Mitä on nuoren kuntoutusohjaus? Heli Kujanpää. Julkaisussa Hyvärinen, H.; Alexandersson, A; Lehto E & Parkas, R. (toim.). Satakieliseminaari 2014.

• Huonokuuloisten ja kuurojen nuorten toisen asteen opinnoissa kohtaamat haasteet ja tuki opintojen aikana. Anniina Lavikainen. Kuuloliitto 2014.

•  Apua – Kuulovammainen oppilas luokassani! Susanne Snellman & Thomas Lindberg. Oy Studio Lindberg Ab 2007.

• Matkalla aikuisuuteen. Tukea mutkissa ja karikoissa. Erja Välisalo-Leinonen. Julkaisussa Hyvärinen, H.; Alexandersson, A; Lehto E & Parkas, R. (toim.). Satakieliseminaari 2014.

Ammatillisten erityisoppilaitosten kumppanuusverkosto AMEO

Kommentit

  1. Monika H. sanoo:

    Ihan hyvä teksti, vaikka liittyy enemmän huonokuuloisuuteen kuin viittomakieliseen. Kiinnitin huomion tähän; ”Viittomakielisille opiskelijoille opettajan hyvä viittomakielen taito on keskeistä.” Tämä ei kyllä toteudu yleensä, vaan viittomakieliset opiskelijat opiskelevat toisen asteen kouluissa tulkkien kanssa, kuten minä. Viittomakielisiä opiskelijoita koskevat ihan eri haasteet, kuten miten voi harjoitella kuuntelutehtäviä toisin, joskus joutuu opettajan kanssa sopimaan asioista. T. Ylioppilas

Lisää uusi kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *