Kela on selvittänyt lasten ja nuorten saamaa kuntoutusta yhden ikäluokan kohdalla. Tutkimuksen mukaan 6,2 prosenttia eli joka 16. Suomessa vuonna 1987 syntynyt oli 25 ikävuoteen mennessä saanut Kelan järjestämää kuntoutusta.
Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit osoittautuivat merkittäviksi kuntoutumismuodoiksi. Nykyisin osin harkinnanvaraisia sopeutumisvalmennuskursseja saatiin erityisesti peruskoulun loppuvaiheessa ja opintojen jälkipuolella. Kuulo- ja näkövammat erottuivat perusteena 15-vuotiaiden ammatillisena kuntoutuksena myönnettyjen kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssien kohdalla.
Tutkimuksen teossa mukana ollut Kelan johtava ylilääkäri Ilona Autti-Rämö muistuttaa Kelan tutkimusblogissa, että erityisesti lasten ja nuorten kuntoutuksessa keskeistä on sen oikea-aikaisuus.
– Huolellinen diagnoosi, kuntoutuksen tarpeen arviointi, yksilöllisten tavoitteiden tunnistaminen sekä osaamiskriteerit täyttävät kuntouttajat ovat keskeisiä Kelan järjestämässä kuntoutuksessa, Autti-Rämö kirjoittaa.
Enemmistö naisia – myös poikkeuksia
Tutkimuksen aineistona olivat tiedot Kelan kuntoutusratkaisuista ja -kustannuksista sekä Kansallinen syntymäkohortti 1987 -rekisteri, joka kattaa kaikki kyseisenä vuonna Suomessa syntyneet lapset. Tiedot kuntoutusmuodoista ovat kattavia kuitenkin vasta vuodesta 1994 eteenpäin, eli tutkittavien 7. ikävuodesta lähtien.
Henkilömäärältään suurin ryhmä koostui psykoterapiaa saaneista, sillä 2,5 prosentille ikäluokasta myönnettiin tutkimusaikana kuntoutuspsykoterapiaa. Ratkaisun saaneista neljä viidestä oli naisia, minkä vuoksi myös kaikkien myönteisen kuntoutuspäätöksen saaneiden sukupuolijakauma kallistui naisten puolelle.
Sen sijaan miesten osuus eri kuntoutusmuotojen saajista oli suurempi vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta ja vajaakuntoisten ammatillista kuntoutusta saaneiden joukossa. Vajaakuntoisen ammatillista kuntoutusta oli myönnetty 2,3 prosentille koko ikäluokasta. Vaikeavammaisen lääkinnällistä kuntoutusta puolestaan sai 1,3 prosenttia tutkittavasta joukosta.
Eroja alueittain
Kaikista kuntoutuspäätöksistä 87 prosenttia oli myönteisiä ja kahdeksan prosenttia kielteisiä. Loppujen osalta kyse oli edun lakkauttamisesta tai tietoa ratkaisun tyypistä ei ollut.
Kolmannes myönteisistä päätöksistä koski fysioterapian saamista ja viidennes kuntoutuspsykoterapiaa. Näiden jälkeen määrällisesti eniten myönnettiin kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja, joiden osuus oli kahdeksan prosenttia päätöksistä.
Tutkimuksen mukaan eri kuntoutumismuotojen käytössä ja myöntämisessä oli selviä alueellisia eroja. Yleisimmin myönteisen kuntoutuspäätöksen sai Länsi- ja Lounais-Suomessa, jossa 89 prosenttia haetusta kuntoutusmuodosta myönnettiin ja kuusi prosenttia hylättiin. Etelä-Suomessa myönteisten päätösten osuus oli eri alueista pienin, eli 84 prosenttia ja hylättyjen ratkaisujen osuus oli 11 prosenttia.
Kaikkiaan kuntoutuksesta syntyi 40,2 miljoonan euron kustannukset, josta vaikeavammaisten lääkinnällisen kustannuksen osuus oli lähes 60 prosenttia. Kuntoutuksen kokonaisuusuudistus on kirjattu hallitusohjelmaan. Kelan johtava ylilääkäri Autti-Rämö näkee blogitekstissään kuntoutuksen olevan soten ytimessä.
– Suunniteltaessa kuntoutuksen kokonaisuudistusta keskeistä on varmistaa, että asiakas on oman kuntoutumisprosessinsa keskiössä ja kuntoutuksen järjestämisvastuiden määrittäminen takaa osaavan, yhteistyökykyisen kuntoutusprosessin toteutumisen.
Törmäkangas L, Autti-Rämö I, Tuulio-Henriksson A, ym. Kelan järjestämä kuntoutus vuonna 1987 syntyneille. Työpapereita 75, Kelan tutkimusosasto.