Kuulovammajärjestöt vastaavat MTV3:n julkaisemaan uutiseen sisäkorvaistutteen saaneiden lasten asemasta ja tilanteesta
12.11.2012 MTV3:n Kymmenen Uutisissa ja Radio Novassa julkaistussa sisäkorvaistutelapsia koskevassa uutisessa oli virheitä, jotka haluamme oikaista.
SISÄKORVAISTUTTEEN SAANUT LAPSI TARVITSEE LISÄTUKEA KOULUNKÄYNTIINSÄ JA KOMMUNIKAATIONSA TUEKSI
MTV3 julkaiseman uutisen otsikointi: ”Kuurojen määrä on vähentynyt rajusti sisäkorvaistutteen myötä” on vääristävä ja antaa liian yksioikoisen kuvan sisäkorvaistutelasten kirjosta. Sisäkorvaistute on kuulon apuväline, joka ei poista vaikeaa kuulovammaa. Istutetta ei ole mahdollista käyttää joka tilanteessa ja näissä tilanteissa lapsi on edelleen vaikeasti kuulovammainen tai kuuro ja tarvitsee kommunikaationsa tueksi mahdollisesti muita apuvälineitä, erilaisia visuaalisia kommunikaatiomenetelmiä (huuliltalukua, tukiviittomia, vinkkipuhe) tai viittomakieltä. Jokaiselle perheelle tuleekin taata vapaus valita lapselleen parhaiten soveltuva kieli ja kommunikaatiomenetelmät sekä saada kaikki tarvittavat tukitoimet lapsen koulunkäynnin tueksi.
Uutisessa mainittu syntyvien kuulovammaisten lasten lukumäärä on myös virheellinen. Maahamme syntyy keskimäärin yksi promille ikäluokasta eli 60 keskivaikeasti tai vaikeasti kuulovammaista lasta vuosittain. Näistä lapsista enemmistö pääsee varhain kuntoutuksen piiriin synnytyssairaaloissa tehtävän seulonnan ansiosta. Tämän ryhmän lisäksi on suuri joukko lievästi ja keskivaikeasti kuulovammaisia lapsia – osalla heistä kuulovika on lapsuuden aikana tullut tai edennyt. Näitä lapsia tunnistetaan vasta neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa.
Lukumäärän tarkkaa arviointia vaikeuttaa kuulovammojen laaja kirjo ja eriasteisuus. Opetus- ja kulttuuriministeriö onkin nyt antanut Opetushallitukselle tehtäväksi selvittää kuulovammaisten lasten ja nuorten opetuksen tilaa ja lasten määrää. Tavoitteena on kartoittaa eriasteisesti kuulovammaisten ja viittomakielisten lasten määrää maassamme sekä tarkastella heille tarjottujen opetusjärjestelyjen luonnetta ja vastaavuutta tarpeisiin. Samalla toivomme käytössä olevaa kirjavan käsitteistön yhtenäistyvän.
Uutisen sisältämä väite siitä, että valtaosa sisäkorvaistutteen saaneista lapsista pärjää lähikoulussa ilman erityisiä tukitoimia, ei vastaa todellisuutta. Sisäkorvaistutteen tuomista hyödyistä huolimatta istutteen saaneet ja huonokuuloiset lapset sekä nuoret tarvitsevat edelleen monia erilaisia tukitoimia ja erilaisia kuuloa tukevia ratkaisuja koulunkäyntinsä tueksi. Tukitoimien ja kuuloa tukevien apuvälineiden valinnan tulee olla yhdessä perheiden kanssa sovittua ja kullekin lapselle räätälöityä. Esimerkiksi koululuokkien akustointi, pienet ryhmäkoot, tietyissä tilanteissa avustaja, kirjoitus- tai viittomakielen tulkki helpottavat vaikeasti huonokuuloisen/kuuron lapsen koulunkäyntiä huomattavasti. Viittomakielisten lasten opetuksen perustana tulee olla viittomakielen käyttö. Monet lapset tarvitsevat myös pitkäkestoista puheterapiaa.
Kuulovammajärjestöt ovat huolissaan siitä, että kuntiin kohdistuvat säästöpaineet ja tätä kautta kuulovammaisille tarjottujen tukitoimien karsiminen asettaa kuulovammaiset lapset ja nuoret koulussa riippumatta äidinkielestään eriarvoiseen asemaan suhteessa muihin lapsiin. Tämän vuoksi on äärimmäisen tärkeää huomioida edelleen näiden lasten todelliset tuen tarpeet ja tarjota heille koulunkäyntinsä tueksi välttämättömiä tukitoimia.
Kuuloliitto
Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto ry
Kuurojen Liitto ry
LapCI ry – sisäkorvaistutelasten valtakunnallinen yhdistys