TekstiversioPoistu tekstiversiosta
A+ A-

Työyhteisö olennaisen tärkeä osatyökykyisen työllistymiselle

Osatyökykyisen vastaanottaminen osaksi työyhteisöä on työllistymisen kannalta hänen taitojaan tärkeämpää, käy ilmi hiljattain julkaistusta tutkimusraportista. Kaikille sopiva työ ja työyhteisö -tutkimus- ja -kehittämishankkeessa selvitettiin osatyökykyisten työllistämisen tueksi luodun RATKO-mallin toimintaa eri tyyppisissä työyhteisöissä. RATKO on Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö (Vamlas) projekti, jossa kehitetty valmennusmalli pyrkii helpottamaan vammaisten ja osatyökykyisten työllistymistä tukemalla työnhakijan ja työtehtävien kohtaamisesta.

Aiempien kokemuksien perusteella osatyökykyisten työhönvalmennus ja kuntouttava toiminta eivät ole kovinkaan hyvin auttaneet heitä työllistymään ja pitämään työpaikkansa. Työyhteisölähtöisessä  RATKO-mallissa ongelma on pyritty ratkaisemaan luomalla osatyökykyisen työnkuva esimerkiksi muiden työntekijöiden ”silpputehtävistä”, hyödyntämällä erityisiä analyysimenetelmiä ja työhönvalmentajaa työyhteisön tukena.

Monimuotoisuuden ja tehokkuuden kohtaamista

Monitieteisessä tutkimusraportissa tarkasteltiin osatyökykyisten työllistymistä työyhteisöjen, johtamisen sekä yksilöiden työhyvinvoinnin näkökulmista. Työyhteisötason perspektiivistä osatyökykyisen työllistämisen onnistuminen riippui työnjaon ja työpaikan kulttuurin sekä työllistettävän osaamisen ja tarpeiden yhteensovituksesta. Kun työllistettävän kyvyt ja tarvittu työpanos kohtasivat, ”ratkolaisesta” tuli osa työyhteisön voimavaroja. Heikoimmillaan hänen työllistämisensä kuitenkin koettiin ylimääräiseksi lisätyöksi, joka vei aikaa työyhteisön ydintehtäviltä.

Johtamisessa RATKO-mallin sovellus merkitsi uudenlaista rekrytointitapaa, jonka avulla voitiin edistää työnantajakuvan kannalta tärkeää työyhteisön monimuotoisuutta. Tämän lisäksi mallin avulla voitiin tarkastella perehdyttämistä, arviointia ja henkilöstöjohtamista uusista näkökulmista.

Valmennusmalliin osallistuneet työllistettävät puolestaan olivat tyytyväisiä työhönsä ja kokivat työn kykyihinsä nähden oikein mitoitetuksi. He myös tunsivat työpanoksensa tärkeäksi, koska se oli muodostettu tarpeelliseksi koetuista tehtävistä. Myös muiden työntekijöiden työtyytyväisyys koheni, sillä he saattoivat keskittyä enemmän oman työnsä kannalta keskeisiin tehtäviin samalla kun kiireen tuntu väheni.

Raportissa pohditaan myös työelämältä vaaditun tehokkuuden ja väistämättömänä pidetyn työmarkkinoiden monimuotoistumisen välistä ristiriitaa. Tutkijat huomauttavat, että erilaisten ihmisten osaamisen hyödyntäminen ja tehtävien räätälöinti luovat mahdollisuuksia pärjätä kilpailussa.

Lisää uusi kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *