Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Perusopetuksen opetussuunnitelmaa uudistettaessa vuonna 2010 muutettiin oppimisen ja koulunkäynnin tukea. Kouluissa uusia opetussuunnitelmia on käytetty viimeistään elokuusta 2011 lähtien. Uudessa opetussuunnitelmassa oppilaan saamaa tukea kutsutaan kolmiportaiseksi tueksi. Se jakautuu yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen.

Yleinen tuki on oppiaineiden eriyttämistä, tukiopetusta ja osa-aikaista erityisopetusta. Se voi olla myös oppilaanohjausta, oppilashuollon tukea ja apuvälineiden käyttöä. Tehostetun tuen saaja tarvitsee oppimisessaan säännöllistä tukea tai useita tukimuotoja. Ennen tehostetun tuen aloittamista oppilaan tuen tarve arvioidaan pedagogisessa arviossa ja tuki kirjataan oppimissuunnitelmaan.

Myös ennen erityiseen tukeen siirtymistä tehdään pedagoginen selvitys tuen tarpeesta. Erityisen tuen päätöksessä määrätään mm. pääsääntöisestä opetusryhmästä, mahdollisista tulkki- ja avustuspalveluista ja yksilöllistettävistä oppiaineista. Erityisen tuen päätökseen sisältyy tarvittaessa myös päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta. Tuki kirjataan HOJKS:iin, eli henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan.

Kolmiportaisessa mallissa tuki on aina joustavaa. Tuen muotoa ja määrää harkitaan uudelleen, jos tuen tarve muuttuu.

Kuulovammainen voi saada pidennetyn oppivelvollisuuden

Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta perustuu aina tapauskohtaiseen harkintaan. Usein vaikeasti vammaiset lapset voivat saada pidennetyn oppivelvollisuuden. Esimerkiksi vaikeasti kuulovammaiset lapset kuuluvat tähän ryhmään, mutta kuulovammaiset eivät kuitenkaan automaattisesti saa päätöstä pidennetystä oppivelvollisuudesta. Lievissä ja keskivaikeissa kuulovammoissa koulunkäynti saattaa sujua tukitoimilla. Oppivelvollisuuden pidentäminen ei ole aina tarpeen.

Pidennetyn oppivelvollisuuden tarkoitus on vahvistaa oppilaan valmiuksia niin, että hän selviytyy opiskelustaan perusopetuksessa mahdollisimman hyvin. Pidennetty oppivelvollisuus alkaa vuotta aiemmin, 6-vuotiaana ja kestää 11 vuotta, kun taas oppivelvollisuus muuten on 10-vuotinen. On hyvä muistaa, että oppivelvollisuuden kesto ei tarkoita oppivelvollisuuden suorittamiseen kuluvaa aikaa. Pidennetyn oppivelvollisuuden saaneelle 11 vuotta perusopetuksessa täyttyy vain silloin, jos hän aloittaa oppivelvollisuuteensa kuuluvan esikoulun 6-vuotiaana ja käyttää lain antaman mahdollisuuden saada esiopetusta kaksi vuotta tai kertaa jonkun luokka-asteen.

Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääasiassa ennen oppivelvollisuuden alkamista 5-vuotiaana. Silloin tehdään myös päätös erityisestä tuesta. Jos päätös on jäänyt tekemättä tai oppilaan tilanne muuttuu esi- tai perusopetuksen aikana, voidaan se tehdä myöhemminkin. Silloin oppivelvollisuus ei enää pitene, mutta päätös takaa lapselle normaalia pienemmät opetusryhmät. Jos oppilas opiskelee yleisopetuksen ryhmässä, jossa on yksi opettaja, oppilaita saa olla korkeintaan 20.

Pidennetyn oppivelvollisuuden toteutustavat

Pidennetty oppivelvollisuus voidaan toteuttaa kolmella eri tavalla.

1. Lapsi voi aloittaa oppivelvollisuutta edeltävän varhennetun esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää viisi vuotta. Tällöin lapsen oppivelvollisuus alkaa jo 6-vuotiaana esiopetuksessa. Sen jälkeen hän aloittaa 7-vuotiaana perusopetuksen, johon kuuluu yhdeksän vuosiluokkaa.

2. Lapsi voi aloittaa pidennetyn oppivelvollisuuden ja esiopetuksen, sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta. Yhden vuoden esiopetuksen jälkeen hän aloittaa perusopetuksen 7-vuotiaana.

3. Esiopetuksen voi myös aloittaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää kuusi ja jatkaa esiopetuksessa vielä seuraavankin vuoden. Tällöin perusopetus aloitetaan vuotta säädettyä myöhemmin eli sinä vuonna, kun lapsi täyttää kahdeksan vuotta. Myöhemmästä aloittamisesta tehdään erillinen hallintopäätös.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalle, erityistä tukea saavalle laaditaan aina HOJKS

Yksilöllistetty oppimäärä

Oppiaineen oppimäärä voidaan yksilöllistää. Se tarkoittaa sitä, että oppilaalle asetettava tavoitetaso määritellään hänen yksilöllisten edellytystensä mukaisesti. Tavoitteiden on silti oltava riittävän haasteellisia. Oppimäärän yksilöllistäminen määrätään erityisen tuen päätöksessä.

Ennen oppimäärän yksilöllistämistä tarjotaan koulun tukitoimenpiteitä. Niitä ovat esimerkiksi opetuksen eriyttäminen eli oppiaineen laajuuden tai etenemisnopeuden yksilöllistäminen, tukiopetus, opsa-aikainen erityisopetus ja avustajapalvelut. Tukitoimenpiteitä ovat myös pienryhmät, oman opinto-ohjelman mukaan opiskelu ja erityisopettajan antama samanaikaisopetus. Toimenpiteiden vaikutusta seurataan ja arvioidaan.

Yksilöllistettyjen oppiaineiden oppimäärien tavoitteet, sisällöt ja oppilaan edistyminen kuvataan HOJKSissa. Oppiaineen opetuksesta vastaava opettaja tai opettajat laativat yhdessä edellä mainitut HOJKSin sisällöt.

Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi

Oppimisvaikeudet on huomioitava oppilaan arvioinnissa. Se koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet ovat lieviä ja jotka eivät tarvitse erityistä tukea. Arvioinnissa on käytettävä menetelmiä, joilla oppilas kykenee osoittamaan osaamisensa mahdollisimman hyvin. Arviointipalaute auttaa oppilasta tunnistamaan omat kehittymistarpeensa.

Lähteet:

Opetusneuvos Pirjo Koivula, Opetushallitus:Oppimisen ja koulukäynnin tukea koskeva lainsäädäntö käytännössä. Esitys Satakieliohjelman Satakieliseminaarissa 27.9.2013.

Opetushallitus: Mitä pidennetty oppivelvollisuus tarkoittaa käytännössä?http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen…

Kommentit

  1. Oona sanoo:

    Päivähoito-otsikon alla oleva ensimmäinen liitetiedosto ei aukea.

Lisää uusi kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *