Kuulokeskus

Ensimmäinen ja kuntoutuksen kannalta alkuvaiheessa tärkein kontakti kuulovammaisen lapsen perheelle on hoitava kuulokeskus tai vastaava yksikkö. Pienten lasten kuulon kuntoutus on useimmiten keskitetty yliopistosairaaloihin, mutta joissakin keskussairaaloissa on myös lasten kuntoutustyöryhmä.

Sairaalan tarjoama kuntoutus on suurimmalta osin lääkinnällistä kuntoutusta eli moniammatillinen työryhmä ottaa hoitaakseen lapsen kuulon kuntoutuksen ja siihen liittyen puheen kehityksen. Kuntoutus suunnitellaan aina kunkin lapsen yksilöllisen tilanteen mukaan ja tarpeen mukaan tehdään yhteistyötä muiden sairaalan yksiköiden kanssa (esim. lastenneurologia, silmätaudit, perinnöllisyyslääketiede).

Kuulovamman varmistuttua perhe saa tietoa kuulosta ja kuntoutuksesta. Kuntoutuksen tavoitteita mietitään yhdessä perheen kanssa. Kuulokeskuksen seuranta on kuntoutustarpeen mukaisesti usein alkuvaiheessa tiiviimpää ja ajan myötä käynnit harventuvat vuosittaisiksi kontrolleiksi. Seuranta jatkuu sairaalasta riippuen jatko-opiskeluun tai täysi-ikäisyyteen asti, jolloin asiakkuus yleensä siirtyy aikuisten puolelle ja käyntejä järjestetään tarpeen mukaan.

Kuulokeskuksen henkilökunnan kokoonpano vaihtelee riippuen sairaalasta, mutta kuntoutustyöryhmään voi kuulua seuraavia henkilöitä:

Audiologi eli kuulonkuntoutukseen perehtynyt lääkäri arvioi, mitä kuulontutkimuksia lapsi tarvitsee, hän tulkitsee tutkimustulokset ja tekee mahdollisen kuulovammadiagnoosin. Hän käynnistää kuntoutuksen ja ratkaisusta riippuen vastaa kuulokojeen ja muiden apuvälineiden tarpeen arvioinnista tai sisäkorvaistutteen aktivoinnista ja säädöistä yhteistyössä teknisen henkilökunnan kanssa. Audiologilla on kokonaisvastuu kuntoutussuunnitelman toimeenpanosta ja seurannasta.

Audionomi (ent. kuulontutkija) tekee tarvittavat kuulontutkimukset, ohjaa vanhempia kuulokojeiden, sisäkorvaistutteiden ja apuvälineiden käytössä sekä seuraa lapsen kuulokäyttäytymistä suhteessa kuulontutkimusten tuloksiin.

Puheterapeutti arvioi ja seuraa lapsen kuulon ja kielen kehitystä, arvioi lapsen puheterapian tarpeen ja järjestää tai antaa tarvittavan terapian. Hän ohjaa vanhempia ja tarvittaessa kuntouttavaa puheterapeuttia kuulovammaisen lapsen kielellisessä kehityksessä.

Kuntoutusohjaaja tukee vanhempia kasvatukseen ja koulunkäyntiin liittyvissä asioissa, varmistaa kuntoutuksen toteutumisen arkielämässä, osallistuu päiväkoti- ja kouluratkaisujen tekemiseen ja ohjaa näiden henkilökuntaa kuulon apuvälineiden käytössä.

Psykologi keskustelee perheen kanssa siitä, mitä he odottavat kuntoutukselta ja sen tuloksista. Hän tarkkailee lasta ja arvioi kognitiivisen ja psyykkisen kehitystason, tutkii lapsen kouluvalmiudet ja suosittelee koulumuotoa sekä vastaa lapsen kokonaiskehityksen pitkäaikaisseurannasta.

Sosiaalityöntekijä perehtyy perheen kokonaistilanteeseen, arvioi perheen voimavaroja kuntoutusprosessissa ja tarvittaessa ohjaa tukipalveluihin. Hän huolehtii, että perhe saa sen taloudellisen ja sosiaalisen tuen, johon he ovat oikeutettuja ja auttaa tarvittaessa hakemusten tekemisessä.

Tekninen henkilökunta osallistuu kuulokojeiden ja sisäkorvaistutteiden säätöön ja vastaa kuulon apuvälineiden huollosta ja korjauksesta.

 

Lähteet:

Hasan, M. (2010). Puheterapeutti kuulokeskuksessa.Teoksessa Lonka, E., Launonen, K. (toim.). Kuulonkuntoutuksen käytännöt muutoksessa. Helsinki: Palmenia, 22-37.

Lisää uusi kommentti